Kävin viimeksi äitini luona lokakuussa 2022. Olen erakkoluonne ja agorafoobikko, enkä juuri poistu kotoani. Vuodessa kertyy matkoja kotimaassa 1-2 kertaa, enkä juuri koskaan yövy missään. En voi sietää matkustelua ulkomaille ja vuonna 2023 en matkustanut kuin kerran Tampereelle.
Nyt menossa äitini luokse viikonlopunviettoon pitkästä aikaa ja psyykkaan itseäni, että pysyn järjissäni reilun 100 kilometrin matkan.
Minun agorafobiani ei ole suoraa julkisten paikkojen pelkoa, vaan ahdistusta siitä, että poispääsy vieraasta paikasta on epävarmaa ja hidasta. Minun on vaikea rauhoittua vieraassa paikassa tai viettää muualla pitkiä aikoja ilman tietoa siitä millä tavalla, milloin ja missä ajassa pääsen pois.
