Olin eilen asinantuntijoiden tapaamisessa, jossa edustin Suomen Kuurosokeat ry:tä ja mulla oli mukana 2 viittomakielen tulkkia.
Jossain vaiheessa ohjelmaa yllättäen esitetään videotallenne, johon ei ollut tekstitystä tarjolla. Videotallenteesta ei ollut mainintaa ennakkoon ohjelmassa. Kelan linjausta noudattavat tulkit eivät voineet tulkata kyseistä videotallennetta. Soitto Kelaan ei helpottanut asiaa. Poikkeuslupaa tulkkaukseen ei saatu.
Viime päivinä on kohistu somessa Kelan uudesta linjauksesta ja kaiken tämän takana on järjestelmällinen audismi.
"Audismi on termi, jota käytetään kuvaamaan kuurojen ja huonokuuloisten syrjintää. Se voi myös tarkoittaa tiettyjä stereotypioita kuuroista ja huonokuuloisista. Audismissa voidaan esimerkiksi olettaa, että kuulevien kulttuuriset tavat ovat jollain tapaa kuurojen tai viittomakielisten kulttuurisia tapoja parempia. Toisaalta voidaan ajatella, että kuurot ovat jollain tapaa kuulevia kyvyttömämpiä." -Wikipedia
Mä oon kaksikielinen. Viiton suomalaista viittomakieltä ja puhun suomea.
Lapsuuteni oli aika erikoinen kielten osalta. Kotona emme juurikaan viittoneet lainkaan perheen kesken ja kun olin arkipäivinä toisessa kaupungissa peruskoulussa, niin siellä viitoin pelkästään ja enkä puhunut lähes ollenkaan. Tämä aiheutti osaltaan jonkinlaisen persoonan kahtiajakautumisen. Kotona olin eri ihminen kuin koulussa/asuntolassa kieli-identiteetin vuoksi.
Vaikka kotona emme viittoneet, kävi meillä kuitenkin viittomakielen opettaja opettamassa minulle suomalaista viittomakieltä, kun olin hirmu pieni. Minulla oli myös samaan aikaan kuulokojeet käytössä ja yritin siinä sitten opetella puhumaankin.
Mä en oo tainnut puhua kauheasti mun puheviasta. Avaan vähän taustoja.
Mä aloitin puheterapian ennen kouluikää ja puheterapia jatkui aina sihen asti kun täytin 17 vuotta. Eli yli 10 vuotta puheterapiaa joka viikko. Joskus olin Oulun yliopistossa puheterapeutin tutkittavana. Teimme todella paljon huuliltalukuharjoituksia ja harjoiteltiin tiettyjen kirjainten äänentuottoa. Ongelmia tuotti erityisesti nämä kirjaimet: S, ST, TS, SK, KS. Oikeastaan kaikki missä on S-kirjain, on mulle vaikea. Vaikka olen harjoitellut ihan helkkaristi niin en vieläkään pysty täysin tekemään tuota oikein. Harjoitukset eivät kuitenkaan täysin turhia olleet. Hyödyin käsittämättömän paljon huuliltalukutaidosta. Tämä taito tosin jää näön menetyksen myötä pois aikanaan.
PS. Oralismi ja huuliltalukutaito eivät ole kaksi täysin samaa asiaa, koitetaan pitää nämä erillään. 👍
Kuurosokeana henkilönä olen kuurojen ja näkövammaisten sisällä vähemmistöä. Stressiä on aiheuttanut yhteenkuulumattomuuden tunne. Väliinputoajana en ole saanut sellaista vertaistukea riittävästi kumpaakaan suuntaan. Enkä myöskään riittävää ymmärrystä. Koen, että kuurot karttavat kuurosokeita jostain erikoisesta syystä ja näkövammaisten kanssa ei löydy yhteistä kieltä.
Vaikka kuurosokeilla on oma vertaistukiryhmänsä, niin se on niiiiin pieni ryhmä ja eikä sieltäkään aina löydy sitä omaa paikkaa. Näissäkin on ongelmana kuplautuneet kuppikunnat, johon on todella vaikea päästä mukaan sisään porukkaan.
Mä oon saanut viime aikoina tosi hyvää asiakaspalvelua äSSältä, kun ne työntekijät ovat hienosti ottaneet kuuron asiakkaan huomioon. Olen lisännyt aina tilauksen lisätietoihin, et 'Tilaaja on kuuro, yhteydenotto viestitse.'. Ja tätä pyyntöä on toteutettu joka kerta.
Mä väitän et tämä peli ei ihan sovellu meille kuuroille. Ei maha mittää omalle naamalle, kun sitä on niin helppo lukea kuin avointa kirjaa, jossa teksti on capslockilla ja se näkyy kauas. 😅 😅
Oli tuossa aiemmin viikolla lasten joulujuhlat koululla. Kävimme puolison kanssa katsomassa lapsemme esitystä, jota emme lopulta nähneet, kun myöhästyimme ensimmäisiltä minuuteilta. :crying_cat:
Puolisoni tulkkasi taktiilisti eli kädestä käteen viittoen minulle lasten laulut ja rehtorin puheen.
Koko tämän taktiiliviittomisen ajan lapset katsoivat intensiivisesti meidän erikoista kommunikointia.
Satuin syrjäsilmällä katsomaan Puoli Seitsemää, jossa haastateltiin Miguel Peltomaata, joka tulkkasi Uuden Musiikin Kilpailua viittomakielellä.
Haastattelussa käytetty tulkki oli näin kuulevalle aika mieletön. Ruokaa tehdessä en edes tajunnut, että hän ei ole se jota haastatellaan kun keskityin vaan kuuntelemaan. Puhui tosi sujuvasti, käytti hienosti puhekielen ilmaisuja eikä sotkeutunut sanoissaan juuri lainkaan. On se hienoa kun sen osaa!
Moni ihminen lähipiirissäni on usein raapinut päätään tai leukaansa samalla tuumiten, et miten saisi Veeran eli minun huomioni.
Tavallisesti sitä ajattelee, että taputanpa Veeran olkapäätä. Ei siinä, mutta kun joka kerta joku taputtaa minun olkapäätä niin mä oikeasti kiljun kauhusta :gull_scream:
En ole vieläkään keksinyt tähän ratkaisua. Keksitkö sinä?
Lukijalta | Digitaidot ovat etuoikeus – iso joukko ihmisiä kamppailee huononevan näön, kuulon ja muistin kanssa
"Asiakas oli viittomakielinen, joten ensin hänen oli opeteltava Suomen kieli, sen jälkeen hän opetteli pistekirjoituksen ja vasta sitten hän pääsi opettelemaan matkapuhelimen ja pistenäytön käyttöä. "Ei mennyt kuin viisi vuotta oppia käyttämään matkapuhelinta!" Tätä aikaperspektiiviä kannattaa miettiä."
Heitän seuraavissa postauksissa tilanteita ja omia ajatuksia hoivapuheesta, jota olen itse joutunut kuuntelemaan.
Mikä on hoivapuhe :thinking_hard: 👇
"ELDERSPEAK eli vanhuksille suunnattu hoivapuhe on käytännön esimerkki typistämisestä tai lapsellistamisesta. Vanhoille ihmisille lässytetään ja leperrellään kuin pikkulapselle.
Mä haluan näyttää teille yhden jutun kosketusviestinnästä.
Etusormella kevyesti rapsutetaan toisen henkilön käteen tai käsivarteen tai olkapäähän tai selkään. Tällä viestillä kerrotaan hienovaraisesti toiselle, että olen menossa nyt vessaan.
Jos mietit mikä on kosketusviestintä/sosiaalishaptinen kommunikaatio, niin lue tämä 👇
"Kosketusviesteistä hyötyvät näkö- ja kuulonäkövammaiset, kuulonäkövammaiset monitarpeiset, kehitysvammaiset, autismikirjon henkilöt sekä ikääntyneet. Heillä voi olla lisäksi hahmottamisen ongelmia ja muita erityistarpeita. Kosketusviestien käyttöä kuvataan eri toiminnoissa mm. erityisopetuksessa ja päivän tapahtumien tarinoissa (Jägerroos 2016, Partanen & Hintsala 2013).
Kosketusviestien tuottamista kutsutaan hapteeraamiseksi. Yleisimmin kosketusviestejä tuotetaan yhdellä tai kahdella kädellä. Myös muut kehon osat voivat välittää viestejä, esimerkiksi olkapäät, jalat ja jopa pää. Kosketusviestejä voidaan tuottaa ja vastaanottaa koko keholta. Esimerkiksi vanhemman sylissä oleva lapsi tuntee vanhempansa liikkeet, kun häntä kannetaan.
Kosketusviestit muodostuvat eri tavoin. Perustasolla ne pohjautuvat kehon luonnollisiin liikkeisiin, kun pyydetään henkilöä esimerkiksi siirtymään, kääntymään tai nostamaan jalkaa. Pukeutumistilanteissa kosketusviestit ovat luonnollisia tuntomuistoja, jotka syntyvät vaatteiden pukemisessa. Esimerkiksi kun sukka laitetaan jalkaan, kosketus tuntuu jalkaterästä nilkkaan."
Papunet.net
Viittomakielen tulkeista tulikin mieleen eräs äärimmäisen ärsyttävä piirre kuulevista ihmisistä, jota kohtaan harmillisesti silloin tällöin.
Esimerkkitilanne:
Kolme kuulevaa ihmistä juttelevat taukotilassa kahvia ja teetä juoden. Astun sisään taukotilaan ja tulen seuraksi juomaan teetä ja osallistun menneillä olevaan keskusteluun tulkkia käyttäen.
Ryhmä nauraa jollekin oletettavasti hassulle jutulle ja yhtäkkiä yksi kolmesta kuulevista henkilöistä huomauttaa tulkilleni, että älä tulkkaa juuri tätä juttua Veeralle, se on liian härski ja nolo juttu ja muut jatkavat nauramista.
Tulkki huomauttaa kaikille tässä vaiheessa, että tulkin työ on tulkata KAIKKI äänet ja puheet mitä ympärillä kuuluu. Samaan aikaan hämmennyn tästä ja oma fiilis läsähtää heti, kun kuulen tulkilta mitä tapahtui juuri äsken.
Mietin vain, että miksi hitossa minulta halutaan kieltää saman tiedon saaminen. Miten voi olla OK, että tulkki saa kuulla sen jutun, mutta minä en. En tajua pointtia.
Joten ihmiset, varsinkin kuulevat, älkää tehkö missään nimessä näin. Tämä on ableismia.
Suomessa kuulovammainen saa viittomakielen tulkin ilmaiseksi käyttöönsä tekemällä hakemuksen KELAan ja siten sitä kautta saada tulkin käyttöön vapaa-ajalle ja työelämään sekä opiskeluun.
Lisäksi meillä Suomessa on erikseen kuurosokeapäteviä viittomakielen tulkkeja. He eivät ainoastaan tulkkaa, vaan myös kuvailevat ja opastavat. Heidät on myös koulutettu viittomaan kädestä käteen eli taktiilisti.
Tämä mahdollisuus on harvinaista maailmalla. Me suomalaiset olemme etuoikeutettuja.
Esimerkiksi USAssa joutuu itse maksamaan tulkin käytöstä ja eikä se ole halpaa.
Huom. Kuurosokeapätevät viittomakielentulkit eivät tee henkilökohtaisen avustajan tehtäviä, mutta he voivat tehdä yhdessä töitä samaan aikaan avustajan kanssa. Avustaja avustaa, tulkki tulkkaa.
Minulle tehtiin uudet takut hiuksiin viisi vuotta sitten ja kerroin takuttajalle toiveen ettei hän tekisi takkuja implanttien kelojen paikalle ja tämä otetttiin hienosti huomioon.
Et varmaan tullut ajatelleeksi, että nämä laitteet pysyvät päässä nimittäin kiinni magneetilla.
Magneetteja on toki viittä (5) eri vahvuutta. Näin ainakin Cochlear Implanteilla. En tiedä miten Medelissä, tai muissa on. Minulla on magneetin vahvuutena 3 (kolmonen).
Vahvin, eli vitosen magneetti ei ole aina paras vaihtoehto elävän ihon päälle, koska siihen ihoon voi tulla vaurioita, painaumaa, ja muuta mukavaa.
Something I always wondered: Can #Blind people imagine things?
I have #Aphantasia do even I can see with my eyes, if I'm closing them it's pitch black. (Red when the sun is shining in my face)
But how about blind people? Can you "see" something when you're closing your eyes? And if someone could see before but lost their eyesight, is it different?
Sorry, just some tipsy thoughts. Hope that doesn't offends someone.
Tämä ei liity suoraan sokeuteen, mutta kommentoin täysin kuuron ihmisen näkökulmasta.
Kuurona ihmisenä minä ajattelen asiat visuaalisena. Päässäni ihmiset kommunikoivat viittomakielellä tai se on enemmänkin pantomiinia. Ääntä ei luonnollisesti kuule.
Voisin kuvitella sokeiden kuvittelevan ääniä päässään, tai jotain. Hyvä kysymys!
Joskus toivon, että mulla olisi ihan joku muu kuulonäkövammaa aiheuttava geenivirhe tai joku sairaus, jossa olisi jotain tolkkua. Ai miksikö ajattelen näin? No siksi että:
Monille on vaikeaa hahmottaa milloin näen ja milloin en
Monille on vaikeaa hahmottaa milloin kuulen ja milloin en
Monille on ihmeellistä se että kuulen ja puhun vaikka olen täysin kuuro
Monille on ihmeellistä se että näen, vaikka olen samaan aikaan sokea
Joko meni aivot solmuun? Ei ihme! Tämä usherin syndrooma on niin outo sairaus / vamma.