Luin tekstistä juuri sanat "disconnected from modern life" ja ajattelin heti, sekuntiakaan miettimättä, TAKAPAJUINEN. On se hieno sana. Viikon ensimmäinen #äidinkieli_iäti jo maanantaina aamupäivällä. Tästä saattaa tulla ihan hyvä työviikko.
Minulle takapajusta tulee aina mieleen, että Takapajula olisi talon nimi. Talo sijaitsisi jossain Pajulan maiden perällä, kaukana katselta. Talossa asuisi menneiden aikojen ihmisiä.
Vähän ennen auringonlaskua kahlasin lumessa Rosendahlin rantaan, kun valo oli niin erikoinen. Pilvinen taivas ja järvi samaa ihmeellistä seepiasävyä. Vastaranta utuisena, välissä lintuja, teleä ikävä. Mutta paras kamera on se joka on mukana. (iPhone 11)
Hawk-sanalla on verbinä tällainenkin merkitys: "To force up (phlegm, etc.) from the throat" (Chambers Dictionary).
Tutustuin aikoinana sivarissa brittiin, jonka toinen vanhempi oli Suomesta. Hän koki täällä kaksi kulttuurišokkia. Ensimmäinen, pienempi, oli se että ruokalassa joutui kuorimaan perunat. Tämä oli ranuihin tottuneen motoriikalla vaikeaa. (Mielenkiintoista seurattavaa myös.) Ette ikinä arvaa, mikä toinen, suurempi oli. Syljeskely. Hänestä oli aivan käsittämätöntä, että monet suomalaiset nuoret miehet jatkuvasti räkivät ympärilleen, joskus oikein jopa rykivät limaa kurkustaan ennen sylkemistä. (Tässä kohtaa opin hawk-verbin.)
Hän muuten kysyi minulta, oliko minulla mitään käsitystä, mistä tämä kulttuurimme ällöttävä erityispiirre johtui, mutta en osannut sanoa mitään järkevää. #kieli#kulttuuri
Huh, välillä Hesarin uutisia lukiessa tulee sellainen yllättynyt olo, kun siellä "joku julkaisi viestipalvelu X:ssä... " että jaa, joku vielä julkaisee siellä jotain ja joku vielä lukee, mitä siellä on julkaistu.
@magdalenahai@zenfrt@anulahtinen@jussi_og
Ajatus, että pitää olla siellä, missä yleisö (tai kuviteltu yleisö) nyt luuraa, on kestämätön. Erikoisinta on, että edes viranomaistoimijat eivät tunnu miettivän, millä alustoilla heidän tulisi toimia ja tiedottaa.
Paljon on puhetta huoltovarmuudesta ja viranomaisviestinnän luotettavuudesta em. yhteydessä, mutta silti ei haluta nähdä ongelmaa toimimisesta ulkoisten alustapalvelujen varassa. #some#viranomaiset#viestintä
"Vuonna 1976 taiteen maisteriksi Taideteollisesta korkeakoulusta valmistunut Törhönen aloitti väitöskirjansa teon jo 25 vuotta sitten, mutta työ jäi vuosiksi tauolle.
”Alkuperäinen aihe oli Hitchcockin käyttämä näkökulmakuvatekniikka, mitä ajattelin kokeellisesti tutkia ja verrata. Mutta nyt olen kirjoittanut koko elokuvakoulutuksesta. Ihmiset ovat kysyneet, mikä siinä on aiheena. Olen sanonut, että minä.”"
Magritten valon valtakunta -sarja – joka meillä tunnetaan MANAAJA-maalauksina – on aina vaikuttanut minuun voimakkaammin kuin ne surrealistisemmat teokset. Niissä on jokin nimetön jännite. Reagoin samalla tavalla kuin joidenkin Edward Hopperin maalauksien autiuteen. Se huoltamo metsän reunassa esimerkiksi, mistä siinäkin on kyse, ja miksi se tuntuu kihelmöintinä niskassa?
@jussi_og Mä mietin tuon sarjan teoksia joka vuosi kesäkuun alussa, kun taivas on valoisa lähes ympäri vuorokauden, vaikka maan tasalla on pimeää.
Oma suosikkini Magritten teoksista on Le fruit du rêve, Unten hedelmä vuodelta 1927. Kuva on vähän suttuinen, kuvasin itse Amos Rexissä joitakin vuosia sitten ja oli hämärää.
“Black has depth... you can go into it... And you start seeing what you're afraid of. You start seeing what you love, and it becomes like a dream.”
#esittely Asun Tampereella, suomennan englanninkielistä kirjallisuutta, juoksen, meditoin, pelaan (PS5), olen introvertti, olen pseudonyymi. Olin Twitterissä samalla nimellä. Aikoinaan pidin Kasa-blogia samalla nimellä (ystävien kanssa). Olen vanha ja tule koko ajan vanhemmaksi. Yritän hillitä kyynisyyttä ja suunnata kohti kiltteyttä (vaikeaa).
0 julkaisua! We can't have that, can we. Sama vällötys jatkuu uudella instanssilla, jonne siirtyminen oli kivutonta hyvillä ohjeilla, joista olin ovelana miehenä ottanut ruutukaappauksen. Kiitos niistä – ja tästä – @rolle!