Näin se homma etenee. Sekä WordPress.com että Tumblr suunnittelevat datansa myymistä OpenAI:lle ja Midjourneylle.
Näistä ensimmäinen ei suoraan koske avoimen lähdekoodin versiota, jota käyttäjät voivat hostata itse, ellet sitten satu käyttämään lisäosia, jotka lähettävät dataa WordPress.comiin.
Jostain syystä minusta tuntuu, että tällaisia uutisia tullaan näkemään lähiaikoina enemmänkin. Käyttäjien tietojen myymisessä ei ole mitään uutta, mutta heidän tuottaman sisällön myyminen tässä laajuudessa tuntuu kyllä sellaiselta 🤔
Ensiesittelyssä Somekone — sosiaalisen median toiminnan helposti ja hauskasti esittelevä sovellus opetuskäyttöön. Kyseessä on Generation AI-hankkeemme hedelmä, josta olen kyllä tosi innoissani. Suomalaisten lasten ja nuorten medialukutaito ja datatoimijuus tarvitsee kipeästi päivitystä. Pian lähikoulussasi! #tekoäly#sosiaalinenmedia#medialukutaito#oppiminenhttps://yle.fi/a/74-20075569
Italian tietosuojaviranomainen on tutkimustensa perusteella tullut lopputulokseen, että ChatGPT-tekoäly rikkoo EU:n yksityisyyslakeja. ChatGPT:tä kehittävällä OpenAI:lla on 30 vuorokautta aikaa korjata havaitut ongelmat tai yhtiötä voi odottaa huikeat sakot.
Yleinen väite, että tekoäly varastaa taidetta ei oikein pidä vettä. Se ei tee suoria kopioita, vaan käyttää niitä oppiakseen miltä asiat näyttävät, luodakseen omia versioitaan. #tekoäly
Uudelleensyntynyt Väri-Signe-bottini @varisigne sai aika kivasti seuraajia, joten päätin perustaa sille kollegan: Väri-Timiri @varitimiri julkaisee vastaavaan tapaan Ivan Timiriasewin, Helsinkiin rakastuneen venäläissyntyisen upseerin, historiallisia valokuvia mm. ensimmäisen maailmansodan ja sisällissodan ajoilta. Tervetuloa seuraamaan sitäkin!
Molemmat kuvabotit julkaisevat nyt tekoälyväritetyn kuvan lisäksi myös alkuperäisen mustavalkoisen kuvan.
Tekoäly vie seuraavaksi työt sosiaalisen median influenssereilta?
Täysin tekoälyn avulla luodut "virtuaaliset influensserit" sekä tekoälyn luomat mallit ovat jyräämässä itseään mainostajien käyttöön. Kulut ovat pienemmät - ja osalla virtuaali-influenssereista on jo suuria seuraajamääriäkin.
Sen jälkeen, kun ChatGPT:hen hiljattain lisättiin mahdollisuus keskustella tekoälyn kanssa myös puhumalla - tekoälyn myös vastatessa puhumalla - on hypätty jo scifiin
Jotkut ihmiset käyvät ChatGPT:n kanssa jo tuntien mittaisia keskusteluja puhumalla ja ollaankin otettu iso loikka kohti vuoden 2013 Her -elokuvan kuvaamaa tulevaisuutta.
Kaikille voisi olla hyväksi, jos lakkaisimme kutsumasta ChatGPT:n ja Google Bardin kaltaisia palveluita tekoälyksi. Tekoäly tarkoittaa jotain, jolla on ihmisen kaltaista yleistä älykkyyttä. ChatGPT ja muut “tekoälyt” ovat todellisuudessa kielimalleja, ja niitä pitäisi kutsua sellaisiksi.
Kielimallien voimalla toimivien generatiivisten “tekoälyjen” (siinä se sana taas on – en voi itsekään olla käyttämättä sitä) ytimessä on monia ongelmia, joita ei ole ratkaistu. Kuuluisin ongelma on tekoälyjen taipumus hallusinoida eli satuilla tietoja omasta päästään. Tätä ongelmaa on vaikea ratkaista. Monien asiantuntijoiden mielestä se on mahdotonta.
Nyt on hyvä hetki kalibroida odotukset uudestaan. Ei kannata puhua siitä, miten tekoäly muuttaa kaiken, koska tekoälyä ei vielä ole.
Hannu Toivonen @HannuToivonen (kollega yliopistolla, joka aikanaan suisti meikäläisen opettamaan tekoälyä), "Mitä tekoäly on? 100 kysymystä ja vastausta", Teos
Petteri Järvinen (eturivin ATK-guru jo silloin kun teininä koodailin Amigalla), Tekoäly ja minä – Ihmisenä tekoälyn aikakaudella, Tammi
Molemmat alun perusteella sujuvaa ja asiantuntevaa kansantajuistamista 👍
"Silti tekoälystä puhuttaessa ääneen pääsevät vain insinöörit tai minun kaltaiseni nörtit, vaikka siinä keskustelussa pitäisi kuulua myös juristien, sosiologien ja muiden yhteiskuntatieteilijöiden ääni."
Yhdysvalloissa oikeus on linjannut, että tekoälyn tuottamalla sisällöllä ei ole tekijänoikeuden suojaa.
Eli minkä tahansa tekoälyn tuottaman kuvan, tekstin tai vaikkapa kirjan voi kopioida, myydä omanaan, julkaista ilman sen kummempaa lupaa netissä vaikka sataan kertaan, jne.
Taustalla on pohjaidea siitä, että ihmisen pitää olla osallistunut tarpeeksi paljon luovaan prosessiin, jotta tekijänoikeus ylipäätään syntyisi. Aiheesta väännettiin kättä myös viime vuosikymmenellä, mutta silloin riideltiin siitä, voiko apina omistaa tekijänoikeudet (ei voi).
Toisaalta, jos tekoälyn luomaa sisältöä muokaa "käsityönä" tarpeeksi paljon (=todella paljon), niin uuden teoksen teoskynnys voi ylittyä ja muokatulla versiolla onkin tekijänoikeuksien suoja.
Yhdysvalloissa huhutaan tulevasta oikeusjutusta, joka saattaisi tuhota ChatGPT:n - ja mahdollisesti kaikki muut vastaavat tekoälymallit.
Taustalla on riita siitä, millaisella materiaalilla tekoälyjä saa kouluttaa. Onko materiaalin kaataminen tekoälyn oppimismateriaaliksi ns. fair use -oikeuksien mukaista vai vaaditaanko joka ikisen tekstirimpsun alkuperäisen kirjoittajan lupa? Mikäli juttu etenee oikeuteen, ChatGPT:n emoyhtiöltä OpenAI:lta tullaan vaatimaan miljardeja, kenties kymmeniä miljardeja.
Mahdollisesta oikeusjutusta tulisi todennäköisesti seuratuin tekijänoikeuksiin keskittyvä oikeusjuttu sitten muinaisten Napster-oikeudenkäyntien.
Miten tekoälyn avulla tuotetut tekstit, kuvat ja muut sisällöt vaikuttavat netin hakutuloksiin? Jos hakukoneet eivät erota generoitua sisältöä aidosta, virheellinen tieto voi saastuttaa hakutulokset. Väärä kuva riikinkukon poikasesta on jokseenkin harmiton, mutta itse ilmiö ei. Hakukoneiden lisäksi generoitua materiaalia päätyy mm. uusien tekoälymallien koulutukseen. #tekoäly