Muistan kun 2010 vitsailtiin "sarjakuvalla menevän lujaa" (taitelijat oli Paloniemeä, Korhosta ja Jarlaa lukuunottamatta silloinkin palkkakuopassa).
Nyt kirjakaupoissa ei ole edes väle sarjakuvaa varten omaa huonekalua, vaan yksi hylly jaettuna aikuisten värityskirjojen kanssa. Lehtipisteitä ei ole enää esim. R:llä tai monissa lähikaupoissa.
@iju Näissä ei taida olla Lehtipisteen kautta myydyt ollenkaan mukana, eli Akkarit tai mangat. Tai näin ainakin olen käsittänyt, tietäiskö joku varmasti?
Lanukirjastolaisena pitää myös todeta, että suomenkielisellä lasten sarjakuvalla menee lujempaa kuin vuosiin. Sitä itse asiassa ilmestyy tällä hetkellä, ja hyvää sellaista, ihan isoiltakin kustantajilta. Myyntiluvuista en tiedä, mutta vaihteeksi ei ole tarvinnut raapia tynnyrin pohjia ja ottaa lukudiplomeihin kaikkea paskaakin mikä vain on olemassa, tai roikuttaa listoilla vanhoja joita ei ole edes jäljellä tarpeeksi kappaleita. Toivottavasti tämä ei nyt kuole heti pois.
Nappasin nyt hätäiseen Adlibriksestä tiedot kategoriasta sarjakuvat vuodelta 2023. 161 teosta. Niistä 31 on kustantamoilta jotka kuuluvat Kustannusyhdistykseen ja tulevat heidän myyntitilastoihinsa. Vaikka tähän lisäisi vielä Sangatsun (joka ennen oli yhdistyksen jäsenkustanamon alainen), tulos on silti vain 67. Sanoma Median Akkarit ym eivät ole Adlibriksessä lainkaan, joten ne vielä nostavat kokonaismäärää eivätkä näy tilastossa.
En siis sano, että suomalaisella sarjakuvalla ei menisi huonosti, mutta tilasto näyttää vääristävän todella pahasti.
Suosittele jotain timanttista tietokirjaa, joka tempaa mukaansa? Sellaista 5/5 tai edes 4/5 kamaa. Kiinnostaa: Bisnes, yrittäjyys, self-help (paitsi ympäripyöreä liirumlaarum ja voimaantuminen), produktiivisuus, elämänkerrat, tietotekniikka, jne.
Uuden vuoden kirjoja. Annie Ernaux'n L'événement ja hiljattain edesmenneen A. S. Byattin Riivaus (suomentanut Marja Alopaeus, runokäännökset Leevi Lehto). #KirjaMastodon
Vuoden 2023 Finlandia-voittajat julkistettiin 29.11. kello 19 alkavassa tilaisuudessa TV1:llä. Tiedot voittajista ja ehdokkaista löydät toteuttamiltamme verkkosivuilta: https://kirjasaatio.fi/finlandia
Hei #KirjaMastodon. Ajattelin, että voisin ensi vuonna tutustua suomalaiseen ja suomenkieliseen kirjallisuuteen.
Tykkään ihan älyttömästi psykologisista trillereistä, etenkin jos niissä on jokin mielen räjäyttävä twisti. Pidän myös scifistä, joka on kohtuullisen vahvasti sidottu todellisuuteen. En kuitenkaan jaksa hirveän maalailevia kirjoja, joissa kuvaillaan ovenkarmia 10 sivun verran.
Onko suosituksia? ☺️
Esimerkkejä noista kahdesta tarinatyypistä voisivat olla vaikkapa Dennis Lehanen Shutter Island sekä Andy Weirin The Martian, jotka molemmat päätyivät myös valkokankaalle ☺️
yksi äkkiseltään mitättömältä tuntuva piirre, joka kuitenkin mun mielestä ilmentää sattuvasti samuel r. delanyn tuotannon poikkeuksellisuutta scifinä, on siihen sisältyvät pukeutumistyylien kuvaukset. yleensä scifissä keskitytään spekulatiiviseen 'teknologiaan' fuusioreaktorien, antimateriamoottoreiden sun muiden merkityksessä, mikä siirtää fokusta kauemmas arkisesta elämismaailmasta. kuinka moni nykyihminen tietää tai välittää, miten ydinvoimala tai iphone toimii?
luin ikuisuuden sudet yöllä loppuun ja tykkäsin! ei yhtä intensiivinen kuin aamutähti mutta jotenkin vapaammin hengittävä. hesarin kriitikon mielestä liiankin, itse olen eri mieltä. sarjan seuraava kirja kiinnostaa.
"Suomen valtio tuki aikoinaan Talvivaaran kaivosta sellaisella rahasummalla, jolla olisi rahoitettu 900 vuoden ajan nyt budjetista yliviivattu vähälevikkisen kirjallisuuden ostotuki. " #kirjaMastodon#kulttuuri
Oon lukenut nettiporukan kirjakerhon merkeissä Lady Chatterleyn rakastajaa ja tää on useilla tavoilla ihan kiinnostava mut aika hitaasti etenevä ja ei oo ollu paljon yhtään sitä kohuttua erotiikkaa vielä ekan kolmanneksen aikana. Kaipaan kunnon sutinaa. #KirjaMastodon#Kirjat
Pari hyvää katkelmaa kirjasta, jota luen tällä hetkellä (Janne Viljamaa: Minä ja marttyyri, huom. nämä katkelmat eivät liity isosti kirjan varsinaiseen aiheeseen, mutta ovat hyviä sellaisinaan ilman kontekstia):
”Ilman peilisoluja kadottaisimme kosketuksen muihin ja jäisimme omalle henkiselle luodollemme. Autistien peilisolut toimivat eri tavalla kuin muilla, ja he voivat ymmärtää väärin muiden motiivit ja tarkoitukset. Jos peilisolut toimivat normaalisti, ne virittävät meidät hetkessä toisen tunnetaajuudelle, vaikka toinen olisi eri ikäinen, eri kulttuurista ja eri etnistä alkuperää. Tajuamme toisen ilon, surun ja pelon ja pystymme eläytymään niihin. Myötäkiroilu laukeaa, kun kaveri iskee vasaralla peukaloon. Myötäirvistys nousee, kun näemme toisen tekevän äärimmäisen ponnistuksen ja repivän maasta 200 kiloa.”
”Emme pysty elämään kaikkien ihmisten elämiä, mutta voimme eri tavoin oppia empatiaa toisia ihmisiä kohtaan. Empatiaan pystyäkseen ihminen tarvitsee nimenomaan kyvyn tajuta, että toinen voi nähdä, kokea ja ajatella samoin kuin minä, mutta myös eri tavalla.”